Silta omannäköiseen elämään lähti hyvin käyntiin
15.1.2021

Henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen mallia osaltaan kehittävä Silta omannäköiseen elämään -hanke lähti hyvin käyntiin, ja vielä ehdit sinäkin mukaan! 

Silta omannäköiseen elämään -hankkeen aloitustilaisuus pidettiin 13.1.2021. Netin kautta järjestettyä tilaisuutta seurasi kaikkiaan yli 70 henkilöä. Kiitos kaikille osallistumisesta!

Jos et vielä ollut tilaisuudessa tai hankkeen toiminnassa mukana, ota yhteyttä hankepäällikkö Miia Koskeen. Tule kanssamme rakentamaan tulevaisuuden Suomen mallia henkilökohtaiseen budjetointiin!

Päivän puhujien materiaalit löydät tästä ja tässä alla on pieniä nostoja päivän puheenvuoroista.

 

”Henkilö on itse keskiössä”

Hankejohtaja Kirsi Manssila kertoi aloituspuheenvuorossaan henkilökohtaisesta budjetoinnista räätälöitävänä avun ja tuen järjestämisen tapana. Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämistyössä tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen malli, joka vahvistaa osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Keskeistä on, että henkilö on itse keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja järjestämässä tarvitsemaansa apua, tukea ja palvelujen kokonaisuutta.

Etevan Silta omannäköiseen elämään -hankkeen kohderyhmänä ovat paljon tukea ja apua tarvitsevat vammaiset henkilöt. Hankkeen tavoitteina ovat yhteistyömallien kehittäminen henkilön kokonaistilanteen huomioimiseksi osana palvelutarpeen arviointia ja elämänsuunnittelua sekä tuetun päätöksenteon käytäntöjen vahvistaminen ja riippumattoman tuen kehittäminen osana kansallista järjestämismallia.

Etevan hankekumppaneina ovat Kansaneläkelaitos Kela ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS / Suunta Henkilökohtaisen budjetoinnin keskus.

 

”Hankkeella todellinen mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa”

Etevan toimitusjohtaja Marika Metsähonkalan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä valtionavustus on Etevalle merkittävä asia. Silta omannäköiseen elämään -hankkeella on todellinen mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen ja siihen, miten erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Hankkeen avulla voidaan osoittaa, kuinka paljon palveluja tarvitsevat henkilöt voivat käytännössä hyötyä henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämismallista yksilöllisyys huomioiden, kuluja kasvattamatta.

Etevan hankkeessa korostuvat yhteiskehittäminen ja kumppanuudet onnistumisen kulmakivinä. Marika Metsähonkala esitti kiitoksensa Kelalle ja Kehitysvammaisten palvelusäätiölle hankekumppanuudesta todeten, että yksin olemme kovin vähän, mutta yhdessä hyvä tulee.

 

”Tavoitteena paras mahdollinen Suomen malli henkilökohtaiseen budjetointiin”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankekoordinaattori Iiro Toikka esitteli valtakunnallista Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanketta, joka muodostuu Etevan Silta omannäköiseen elämään -hankkeen, kahdeksan muun alueellisen hankkeen sekä THL kehittämis- ja tutkimustyön kokonaisuudesta. Kaikkien alueellisten hankkeiden ja THL:n yhteisenä tavoitteena on rakentaa yhdessä parasta mahdollista Suomen mallia, jonka perusteella eduskunnalle laaditaan lakiesitys tämän vuoden lopussa. Etevan hankkeen erityisyyksiksi Iiro Toikka nosti laajan toiminta-alueen sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden esiin nostamisen ja heidän tuen ja palvelujen tarpeiden miettimisen.

 

”Haluaisin itse päättää ja saada tukea ja tietoa päätösten tueksi”

Kehitysvammatuki 57 ry:n vapaaehtoistoimija Sami Lötjonen kertoi, miten tällä hetkellä kehitysvammainen henkilö ei aina voi itse päättää omista asioistaan, vaikka haluaisikin, vaan päätöksiin vaikuttavat myös muiden ihmisten mielipiteet. Hän toivoisi tulevaisuudessa saavansa olla enemmän itse päättämässä omista asioistaan ja että hän saisi tarvittaessa apua, tukea ja tietoa päätöksenteon tueksi. Lötjönen myös toivoisi, että vertaistoimijoiden roolia ja käyttöä mietittäisiin nykyistä laajemmin.

 

”Henkilökohtainen budjetointi on väline, ei tavoite itsessään”

Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Kirsi Konola kertoi palvelusäätiön vuosien kokemuksesta ja ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämiseksi ja saamiseksi osaksi Suomen lainsäädäntöä ja palvelujen järjestämisen tapoja. Hän korosti henkilökohtaisen budjetoinnin olevan vain väline, ei tavoite itsessään. Todellisena tavoitteena on mahdollistaa tukea tarvitsevan henkilön hyvä elämä ja budjetoinnin tarkoitus on osaltaan helpottaa tämän tavoitteen saavuttamista. Kyse on ennen kaikkea osallisuudesta ja kansalaisuudesta, joihin jokaisella on täysivaltainen oikeus.

Toimintamallin kehittämisessä Kirsi Konola toivoisi pyrittävän yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Henkilökohtaisen budjetoinnin lisäarvo syntyy usein luovuudesta ja luottamuksesta ihmisten kykyihin. Kehitettävän mallin tulee olla sellainen, joka mahdollistaa alan ammattilaisille tarvittavat työkalut tehdä työtään tehokkaasti, mutta yksilöllisesti tukea tarvitsevan ihmisen tarvitsemalla tavalla.

 

”Tavoitteena palvelujen ja etuuksien parempi kohtaaminen”

Kansaneläkelaitoksen etuus- ja asiakkuuspalvelujen sekä tietopalvelujen johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma nosti puheenvuorossaan esiin tavoitteen yhteistyön tiivistämiselle ja sujuvoittamiselle niin, että palvelut ja etuudet kohdentuisivat jatkossa asiakkaille nykyistä paremmin. Toiveena on läpinäkyvyys ja palvelujen joustavampi järjestäminen asiakkaan omannäköisen elämän tarpeiden mukaisesti sekä pysyvämmät käytännöt eri tahojen välisessä tietojen vaihdossa. Nämä toimet edistäisivät muun muassa ennakointia, toinen toiselta oppimista sekä yhteisen ymmärryksen rakentamista ja sujuvaa vuoropuhelua.

 

”Tule mukaan kehittämään ”

Silta omannäköiseen elämään -hankkeen hankepäällikkö Miia Koski esitteli puheenvuorossaan, miten Etevan hanketta viedään käytännössä eteenpäin esimerkiksi erilaisten pilottien, asiakasosallisuusryhmien ja verkostotapaamisten avulla. Kaikessa toiminnassa tähdätään yhteistyömallien kehittämiseen ja sujuvoittamiseen tukea tarvitsevan henkilön osallisuuden vahvistamiseksi ja kokonaistilanteen huomioimiseksi palvelutarpeen arvioinnissa ja elämänsuunnittelussa. Tahtotilana on myös vahvistaa tuetun päätöksenteon käytäntöjä sekä kehittää riippumattoman tuen mallia niin, että erityistä tukea tarvitsevat henkilöt pääsevät hyötymään parhaalla mahdollisella tavalla nyt kehitettävänä olevasta Suomen henkilökohtaisen budjetoinnin mallista.

Miia Koski kannusti kaikkia asiasta kiinnostuneita olemaan rohkeasti yhteydessä hanketiimiin ja lähtemään mukaan yhteiselle kehittämispolulle Silta omannäköiseen elämään -hankkeen mukana.

HB-hankkeen ja kumppaneiden logot

Arkisto