Etätyössä koronan siivittämänä – asiantuntijoiden kokemuksia korona-ajan etäpalveluista
10.6.2020

Asiantuntijaneuvontaa etäyhteyden avulla

Tänä keväänä on jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki asiantuntijoiden osaaminen ja erilaiset työvälineet on otettu käyttöön koronatilanteen muuttaessa asiakkaiden ja työntekijöiden arjen. Etevan erityispalveluissa kerättiin kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten onnistuttiin asiantuntijoiden etätyöhön siirtymisessä.

Eteva on iso työyhteisö ja etäyhteyksiä on jo pitkään käytetty paljon. Emme siis olleet ihan uuden äärellä, mutta tällä kertaa oli kuitenkin pakko löytää nopeasti uusia tapoja saada yhteys asiakkaisiin ja heitä ohjaaviin yksiköihin.

Kehitysvammapsykiatrinen kuntoutus sekä tahdosta riippumattomat tutkimukset ja hoito jatkuivat monella asiakkaalla, joten asiantuntijatyötä ei missään vaiheessa keskeytetty. Asumispalveluiden henkilöstölle tarjottiin tukea etänä, koska paikan päälle yksiköihin ei kevään aikana vierailukiellon vuoksi voitu mennä.

Koronatilanteen rauhoittuessa olemme päässeet keräämään etätyöstä kokemuksia, joita voidaan jatkossa käyttää uusien palveluiden kehittämiseen ja työtapojen tehostamiseen. Kaikki psykologit, sosiaaliohjaajat, sosiaalityöntekijät, toimintaterapeutit, AAC-ohjaajat ja autismikuntoutusohjaajat tunnistivat SWOT-nelikentällä mitä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia tai uhkia etätyössä nousi kevään aikana esiin. Erityispalveluiden aluepäälliköt tekivät ammattiryhmien koosteista esityksen asiakastyön ja asiantuntijan oman työn näkökulmista. Lisäksi koottiin yhteen joitain asioita etätyön jatkoedistämistä varten.

Toisille asiakkaille etäkontaktit sopivat hyvin, toisille ei ollenkaan

Ensimmäinen huomio oli se, että monet some-sukupolven asiakkaat tykkäsivät etäkontaktissa työskentelystä, pystyivät keskittymään paremmin ja heille onnistuttiin järjestämään aikaa nopeammin ja useammin. Ehdoton peukutus tälle huomiolle! Vaikka teknisiä haasteita tietysti oli, sai tilanne myös työntekijän kokeilemaan asiakkaan käytössä olevia erilaisia uusia sovelluksia. Hyvää oli se, että etänä kaikkien oli pakko pyrkiä kommunikoinnin selkeyteen ja asiakkaat, joille sosiaalinen vuorovaikutus on vaikeampaa, pystyivät tällä tavoin hyödyntämään asiantuntijalta saatavaa tukea.

Kaikki asiakastilanteet eivät soveltuneet etänä toteuttavaksi: vuorovaikutus osoittautui liian haastavaksi tai pinnalliseksi psyykkisesti oireilevien asiakkaiden kanssa. Huomattiin, että non-verbaalinen kommunikaatio kapeutui etänä, luottamussuhteen luominen, emotionaalisen tai AAC-tuen antaminen vaikeutui tai oli mahdotonta toteuttaa. Asiakaskohtaamisissa läsnä olevien ohjaajien rooli korostui entisestään ja oli usein edellytys asiakastapaamisten järjestämisessä. Jos asiakkaan kuulluksi tulemisesta ei pidetä erityistä huolta etäkontaktissa, nähtiin riskinä asiakkaan itsemääräämisoikeuden kapeutuminen etäkontaktissa.

Asiantuntijatyössä pääosin positiivisia kokemuksia

Mitä sitten tapahtui asiantuntijan oman työn näkökulmasta? Nämä kokemukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Matkustamisen vähentyminen lisäsi turvallisuutta, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Peukku nousi nyt ympäristönäkökulmalle, koska ajaminen ja tulosteiden käyttö vähenivät kaikilla. Työn organisointi koettiin helpommaksi, tapaamiset toteutettiin nopeammin ja työtä tehtiin tehokkaammin. Palavereissa pysyttiin paremmin asiassa, asiat hoituivat suoraviivaisemmin ja kevään aikana saatiin päivitettyä paljon sellaista materiaalia, johon on aikaisemmin ollut vaikea löytää työaikaa.

Toisaalta oli myös vaikea sietää yksinolemista, työyhteisön puutetta ja tottumattomuus tekniikkaan tai ajoittain sen toimimattomuus väsyttivät. Oli enemmän ”päälle puhumista, epäselvyyttä siitä, kuka puhuu tai kukaan ei sano mitään” –tilanteita eli monesti jäi tulkinnanvaraa siitä, mitä oikein tarkoitettiin. Isot palaverit olivat vaikeita järjestää etänä eikä osallistuminen ollut tasavertaista. Spontaania ammatillista keskustelua sekä arjen moniammatillisuutta kaivattiin ja huomattiin sekin, että työpäivän tauot jäivät etätyössä vähemmälle.

Lopuksi voi vielä todeta, että esiin nousi paljon erilaisia kokemuksia ja ajatuksia siitä, mitä on tarpeen jatkossa ottaa huomioon asiantuntijoiden etätyössä. Käytännössä tarvitaan sopimista ainakin siitä, mitä ohjelmia voidaan käyttää eri palavereissa, asiakastyössä tai verkostoissa. Etätyön mahdollistamiseksi tarvitaan myös sopimista uusista työyhteisöllisistä toimintatavoista kuten virtuaaliset aamukahvit tai lounaat. Tästä monella tapaa erikoisesta keväästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja jalostaa Etevan asiakastyön tulevaisuutta!

Lisätietoja

Susanna Wolkoff
aluepäällikkö
p. 040 304 7865

Arkisto